maanantai 30. kesäkuuta 2014

Only you

Niin suuria tunteita. On ihana jakaa elämä jonkun kanssa. Puoli vuotta kulunut. Päivä päivältä tunteeni kasvavat. Kun hän sanoo sinua rakkaakseen ja sydämesi jättää lyönnin välistä. Kun et voi tehdä muuta kuin hymyillä ja katsoa häneen. Haluat saada hänetkin hymyilemään. Olen vaaleanpunaisessa kuplassa, jossa kaikki on ihanaa.

Jossain pieni ääni muistuttaa. Pelko iskee ja kysymys herää. Miten käy kun putoaa näin korkealta?

Toivottavasti siitä ei koskaan tarvitse ottaa selvää. Päädyn ylös aina uudelleen. Emmekä koskaan päädy liian alas. Tatuoin itseeni sulan ja se pitää minut siellä. Näin kaverini lohdutti minua. Jotenkin sanoin "Sulkasi lennättää sinua" Yksi ainoa sulka. Mutta yksi ainoakin on tarpeeksi.


Gravity
Don't mean too much to me
I'm who I've got to be

My Chemical Romance - Bulletproof heart
(Tuota bändiä on tullut kuunneltua taas vaihteeksi.)





Parisuhteessa olevat: älkää koskaan päätykö katsomaan romanttista draamaleffaa yksin. Varsinkaan sen nimistä kuin The Vow. Päädytte vain itkemään, vaikka leffaa on kulunut vasta 5 minuuttia ja itkette lopussa ja välissä. Paperia kuluu liikaa ja kukaan ei voi ymmärtää tuskaasi, koska katsot sitä yksin. Eikä se yhtään helpota, että kyisenen teos perustuu tositapahtumiin.
Jos kuitenkin päädytte katsomaan sen niin älkää sen jälkeen menkö ihmisten ilmoille ja sanoko, että katsotte leffaa. Pian et pääse enää netflixiin ja suret jälleen. Minulle ei käynyt näin, mutta niin voisi käydä jollekulle. Katsokaa se illalla, että vaikka teille sen jälkeen heräisikin pelko, niin voitte mennä suoraan nukkumaan ja peittojen alle pakoon kylmältä. Aamulla pelko on poissa ja olet melkein kuin sama vanha sinäsi. Melkein. Se on kuin kauhuleffa jota ei halua nähdä yksin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti