torstai 26. kesäkuuta 2014

I love TRE

Viime viikonloppukin oli tosi hyvä. Vähän ylireagoin hyvällä tavalla hetken aikaa, paino sanalla vähän. Hyvällä tavalla, koska se ei ollut raivoa. Se oli surua, joka tuntui hetken tuskalta. Ei siitä kuitenkaan sen enempää, koska haluan kertoa teille jostain aivan muusta. Haluaisin jälleen kertoa teille rakkaustarinaa, kuinka ihanaa on kun toinen painautuu sinua vasten ja polvesi tuntuvat heikoilta ilman polvivammaa. Tiedät, että jos seisoisit yksin niin polviesi pettäessä lysähtäisit maahan. Ei kuitenkaan saa unohtua tähän toiseen maailmaan, missä kaikki on ihanaa ja kaunista. Se on todellisuutta, vaikka tuntuu sadulta. Se ei ole arkea, vaikka siihen se limittää itsensä. Haluan vain vielä todeta: minulla on alkuhuuma puolen vuoden jälkeenkin ja se itse poikaystävä.


Olen työsuhteessa, ilman töitä. Toki töitä on. Olen tarvittaessa työhön kutsuttava, toisinsanoen odotan kotona, että joku sairastuisi ja pääsisin menemään töihin. Pitemmällä mittakaavalla odotan jo koulun alkamista, että opiskelua saisi eteenpäin. Voisin tietysti jo tehdä opinnäytettä ja olen miettinyt aihetta, mutta en keksi sitä. Mietin, että ideoita tulee kyllä koulun alkaessa, kun saa taas uusia ajatuksia sen myötä.




Tampere. Tuttu kaupunki johon liittyy paljon muistoja, niin hyviä kuin huonojakin. Haluan muuttaa sinne. Siitä on tullut jo päivänselvä asia. Tietysti muutan sinne. Kuinka kauan olenkaan ollut "muuttamassa sinne joskus hamassa tulevaisuudessa". Ironista kyllä, molemmat isosiskoni muuttavat sieltä juuri pois hetkeä ennen kuin minulla on edes mahdollisuus muuttaa sinne. Luultavasti ensin jään hetkeksi Ouluun. Vähän ehkä pakostakin, koska niin on helpompi ja järkevämpi... luultavasti saan koulun kautta töitäkin. Tampereelta tosin löytyisi töitä vielä helpommin.

Luultavasti asumineni Oulussa olisi varsin pintapuolista. En asettuisi aloilleni kovinkaan pahasti. Pitäisin kämppäni tyhjän näköisenä ja 

Toinen paikka, mihin voisin muuttaa on Kuopio. Haluaisin vielä nähdä ja kokea sen syvemmin, asukkaana. En tiedä, onko se tosiaan niin kamala paikka kuin monet puhuu. Vai onko se oikeasti niin ihastuttava kuin mielikuvissani koko kaupungista. Jossain vaiheessa olisin muuttanut ennemmin sinne kuin Tampereelle.



On outoa olla melkein aikuinen.Vai olenko jo aikuinen? En. Missä vaiheessa se tulee.
Tässä postauksessa oli kuvatkin tekstiä ja niiin paljo tekstiä. Liikaa. Sorry.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti