Unelmaa

Oon sellainen ihminen, joka rakastaisi jos olisi omakotitalo, pari kakaraa ja rakkia jaloissa pyörimässä. Kumppani, joka ymmärtäisi ajoittaisi spontaaneja päätöksiäni päästä ajelulle toiselle puolelle Suomea tai hypätä järveen uimaan vaatteet päällä. Tai keskellä yötä leipomista. Puolivakavia lauseitani, jotka päätyvät todeksi. Jos voisin tehdä näitä, olla vähän vapaa vastuusta, se olisi loistavaa. Vaikka tuskin se olisi mitään isoa ja valtavaa vapautta, en osaisi kunnolla jättää mahdollisia lapsia tai koiria toisille hoitoon. Asuisin syrjemmässä, poissa kaupungin valoista, pimeässä, missä tähdet näkyisi ja kuu valaisisi. Maalla, kuten nyt on kotona. Mutta en tiedä, onko se se unelma, jonka todella haluan. Ehkä osa siitä, mutta en tiedä, miten saisin sen todellisuuteen kuten haluan.

Haluaisin myös asua ulkomailla. Se on vain niin pelottava ja iso ajatus, vaikka toisaalta niin aaah unelma. Ristiriitainen unelma.
Tai asua keskustassa(Tampereen). Missä tapahtuu ja sattuu. Kaikki on lähellä. Se olisi niin outoa. En oo koskaan asunut keskustassa, toisaalta haluaisin... toisaalta en todellakaan. Pääsisinkö koskaan olemaan yksin? Pois? Hiljaisuuteen?
En tiedä, onko se kokeilemisen arvoista.

Haluan moottoripyörän. Ja ajella sitä kesällä. Se on niin mahdollinen haave, että voiko sitä unelmaksi sanoakaan. Se on kuitenkin niin iso juttu omalla tavallaan. Kesän kohokohtia. Se tunne kun ajat auringonlaskuun. Sinä ja pyörä. Oon elämäni isoimman vapauden kokenut niin ja ei hitto, sitä tunnetta ei voita mikään. Haluan sitä. Se on unelmaa. Ajaa tuhansia kilometrejä viikossa. Kun Suomi ei riitä.
Vaeltaa Lapissa, Sveitsissä, tarkemmin sanottuna alpeilla, tai USAssa, appalakeilla. Rakastan vaellusta. Haluaisin haastaa itseni ja lähtä puolen vuoden vaellukselle. Tai edes kuukauden. Parin. Tosin ensin jos aloittaisi viikolla...

Ja mulla on paljon unelmia. Ja yksi isoimmista oli/on oma kumppani ja rakkaus. En tiedä voiko niin sanoa, että oon parisuhde ihminen mutta... hitot kai niin voi sanoa. Oon ihminen, joka sopii suhteeseen. Luottaessa teen mitä vain toisen puolesta ja tottakai mua on käytetty hyväksi ja muuta sen takia. Silti haluan uskoa ja toivoa että vielä on mahdollista löytää joku jonka kanssa pelaa pitemmän aikaa. tai olla jonkun sellaisen kanssa<3 ja voisin höpöttää tästä kuinka kauan. En aiheesta minkälainen olisi unelmakumppanini, koska sitä en oo oikein koskaan osannut kertoa. Oon vaan mennyt tunteideni mukana, vähän unohtunu aatella, kuinka järkevään suhteeseen hyppään. Paras on sellainen joka sietää mua sinä hetkenä. Se on tarpeeksi. Jolle saan antaa rakkauteni. Suhde joka kestää pitkään. Ja tällä hetkellä olenkin onnellisesti varattuna asdfghjklöä :DD

Ugh, oon puhunut tai no kirjoittanut taas vaihteeksi romaanin~

Pidä hauskaa!

Tätä vuotta on kulunut 19 päivää. "Page 19 of 365" Niistä neljätoista Teemu on ollut palveluksessa(ja ei en ala pitämään mitään inttileskiblogia!) ja tämän viikonlopun saimme jälleen nähdä. Oli ihan mahtava viikonloppu vaikkei paljon muuta tehty kuin katsottu Supernaturalia ja Doctor Whota.(Hän Supernaturalia ja mä Doctoria, koska toinen on nähny toisen ja toinen toisen no niin... heeh. ihania sarjoja.) Viikonloppu meni mukavasti vaikkei mitään sen erityistä tehtykään. Kamalinta viime viikossaa oli migreeni ja pää oli kipeä pitkin viikkoa. Koulussa jaksoin silti muuten hyvin paitsi migreenipäivänä en ollut siellä ollenkaan.

 Vuoden ensimmäisen viikon näin joka yö isompia tai pienempiä painajaisia. Ja sitten unien muistaminen loppui. Nukuin hieman paremmin. Painajaiset johtui kai ihan siitä, kun oli ensin melkein viikon nukkunut rakkaan vieressä ja yhtäkkiä pitikin nukkua taas ilman. Outoa. Ehdin jo tottua lämpimään. On niin lohduttavaa kun saa kietoa jalat toisen jalkoihin.

Ja ainiin! Viikko sitten aloitin autokoulun. Oon ihan innoissani, jos vaikka joskus pääsis jopa ajelemaan. Taidan oikeasti olla ahkera opiskelija, olin ensimmäisenä autokoulun luokassakin. Ja motiivit saada autokortti ja opetella ajamaan, tulla hyväksi kuskiksi niin korkealla, että huhhuh~
Hauskinta oli kun "Mikä on tunnusomaista ajo-opetuksen syventävälle vaiheelle?" "Opetuksessa keskitytään riskien tunnistamiseen ja niiden välttämiseen liikenteessä" Tuli mieleen ajatus että Eiiii hel.., eikö siitä riskienhallinnasta pääse koskaan eroon! Tää koulu seuraa mua kaikkialle!
Vaikka ei se oikeasti niin paha juttu oo. Niin paljo sitä kuitenki tulee ajattelemattaki tehtyä jo arjessa.

Btw, se Hobitin toinen osa jonka kävin pari viikkoa sitten katsomassa oli mahtava ;__; juurikin niin kehuttu kuin saa ollakin! Ihastuin Taurielin & Kilin rakkaustarinaan. Muutenkin koko leffa oli aivan uaaaah!. Raikkain kohtaus oli ehdottomasti se kun Bilbo kiipesi puiden yli (katsomaan maisemaa) selvittämään missä he ovat = kuinka pahasti eksyneitä. Pidin siitä ja viimeistä osaa odotellessa voisi kyllä katsoa Taru Sormusten Herrat läpi.

“I’d marathon Lord of the Rings with you”

—	ancient proverb, displaying an enormous amount of love and tolerance

Ihastuin viime viikolla Disneyn leffaan nimeltä Frozen. Se animaatio on täynnä ihania kohtauksia ja sen musiikkikin on ihanaa, tämä seuraava kappale soinutkin jo tässä nonstoppina jonku aikaa: 

It's a new day, a new day

Tämä vuosi alkoi maailman ihanimmalla tavalla. Se on mahdotonta uskoa ja pääni ei ole vieläkään tottunut tähän ajatukseen meistä. Joku sietää sua. Anteeksi sanavalintani. Välittää olisi kai parempi. Mä en siedä. Minä välitänvälitänvälitän niin paljon hänestä. Mutta sietää mun ei tarvitse. Minähän tässä oon se, joka höpöttää toisen hulluksi asioillaan. Oikeasti höpötän paljon. Pitäisi kirjoittaa enemmän tänne blogiin, niin ei tarvitsisi höpöttää niin paljon ihmisille

Oon ihastunut Doctor Who sarjaan ja viimeinkin ymmärrän ihmisten hehkutukset siitä. Mut tämän kerran voisin jättää omat hehkutukseni tähän: Rose Tyler on ihana~
Ja se kertoo tarpeeksi.

Huomenna menen kaverin kanssa Ouluun kaupoille ja leffaan. Nään viimein (sekin suuresti kehuja saanut) Hobitti kakkosen eli Smaugin autoittama maa, täältä tullaan. Leffan jälkeen paluu asuntolaan ja näkee pitkästä aikaa kämppistä<3 ja voidaan höpöttää kuulumiset~ Joita on tullut yllättävän paljo, vaikka ollaan puhelimessaki pari kertaa nyt joululomalla puheltu.

Jostain kumman syystä(musiikki) tämä seuraava video, traileri kirjasta sai mut hyvälle tuulelle. Ja sitten huomasin kirjailijan nimen Danielle Daniel, mikä sekin ilahdutti ja huvitti minua. Tosin en tiedä oliko se taiteilijanimi vai oikea nimi. Miten vain, se on hyvä. Muutamien ihmisten nimet on erikoisempia, ne huomataan. Samaten ne myös jää mieleen, vaikket edes muistaisi miltä koko ihminen näyttää.

All I want for christmas is youuu....~

Joululoma. On tapahtunut niin paljonpaljon kaikkea mahdollista, että huj. Aivot ei pysy tässä mukana, eikä ole ehtinyt sulatella ihan kaikkea. Mutta se ei ole ollenkaan paha juttu. On ollut kokoajan jotakin tekemistä. Koko joulukuun ja marraskuun lopun oon säntänyt paikasta toiseen, nähnyt kavereita. Ollut kokoajan liikkeessä. Ainakin siltä se on tuntunut. Meillä oli työharjottelu, tammikuussa alkaa erikoistumiset.

Ja mulla olisi ainakin miljoona eri lappusta/asiaa toimitettavana ties minne. Koiran omistajan muutoksen paperit(sain ne viimeinkin postista tai sitten sain ne aikoja sitten, mutta kirjekuoren sain käsiini vasta loman alkaessa), Kelan ja koulun asioita. Ja jotain pankista. Njääh. Autokouluun pitäisi ilmoittautua ja lääkäriin varata aika. Hammaslääkäriäkään ens kuulta ei sovi unohtaa. Miten ihmiset selviää tällaisten asioiden kanssa? Tai eivät kaikki edes yritä selvitä niistä. Anyway, ens vuonna autokoulu ja ajokortti. En oo sisäistänyt mitään tästä.


Mitä oon tehnyt joululomalla? Syönyt. Paljon. Ruokaaaruokaaruokaa taas vaihteeksi. Ja glögiä ja teetä ja kahvia. Ja no okei oon myös ollut koirien kanssa ja käynyt lenkillä. Sekä lahnaillut läppärillä. Saunonut paljon, mikä on luksusta, koska yleensä pääsen saunaan vain viikonloppuisin. Odottanut ja nähnyt mielenkiintoisia unia. Jälleen kerran pelastin maailman. Tappelin Narnian jääkuningatarta vastaan. Jäimme henkiin ja se kuoli, maailma pelastui. Se on oikeesti mahtava tunne kun oot tehny jotain niin merkityksellistä. Se ei tuntunut isolta jutulta, mut jutulta jolla oli merkitystä. Ja siellä oli tavallinen kerrostalo, jossa oli oikein mukava piha ja parkkipaikka. Kun muutan kaupunkiin haluan sellaisen parkkipaikan. Se oli mahtava. Meillä oli siihen erityinen lupa, joten siellä ei ollut muita autoja kuin kaverin. Jos joku haluaa niin saa tulkita tän unen, mutta se ei oo niin välttämätöntä. En koskaan tulkitse mun unia, pohdin niitä toki ja ehkä yritän, mutta yleensä vaan selostan ne kavereille jos sitäkään. Nukkuminen on <3

Aloitin uuden sarjan katselemisen. Siis mulle uuden, kaikilta oon kuullut tästä ihkutusta jo ties kuinka kauan. Kuljenkohan ikuisesti jälkijunassa? Orange is the new black, tosiaankin ollut kaiken ihkutuksen ja kehumisen arvoinen sarja. Lisää~
Eipä sillä, jatkoin Greyn anatomiankin katselua nyt lomalla ja itkin koska yks jätettiin alttarille</3 nyyh. Ja jos vielä ehtisi Wolf's Rainia kattomaan c: Ja Balton haluan katsoa uudestaan, wuff... ;__;


Uuden vuoden vietän toivottavasti Oulussa ja siitä tulee mahtavaa. Parasta. Tiedän jo, koska kyseessä on eräs ihminen ja se ei voisi olla mitään muuta. Ja äääw pakko sanoo alahuulta purren, että oon hänestä ihan sekaisin<3

Kuumetta, kuumetta

Mulla on kauhea kuume. Valtava iso kuume, johon on monta syytä. Talven takia mulla on kesäkuume. Olisi jo kesä. Kevarikuume, koska kesässä se on yks parhaimmista asioista. Joulukuume, koska kohta on joulu ja oon joulufiiliksissä(eiks voi jo sanoo että on jo joulu... no okei ei voi koska odotetaan joulua...). Tai ehkä se on joulufiiliskuume. Vauvakuume, koska oon työharjottelussa päiväkodilla ja noh ihan tosi oon tyyppi joka voisi hyöriäpyöriä keittiössä leipomassa ja kokkaamassa, jaloissa pyörimässä pari kultaistanoutajaa ja kakarat. Unelmatulevaisuus. Tai no. Perhe. Rakas. Rakkaus.

Mulla on tatuointikuume. Ja lävistyskuume. Käytin tässä vasta kokonaisen viikon tatuointien suunnittelemiseen. Mietin entistä enemmän sulkatatuointiani ja jo muitakin tulevia tatuointeja. Koska... jos ottaisin nyt jonkun koko selkä tatuoinnin... en voisi ottaa enään toisenlaista koko selän tatuointia. Jos otan ne siivet, mutta haluaisinkin jonkun toisen? Jos otan jonkun toisen koko selkä tatuoinnin ja haluankin ne siivet? Vaikeaa. Tietysti aina voi tehdä päälle... mutta en halua. Jos olen kerran ottanut tatuoinnin josta pidän, en halua joutua laittamaan päälle jotain. Paitsi jos kuva epäonnistui. En halua sen epäonnistuvan. Mutta ei elämää ilman riskejä.

Lävistyskuume, koska pari kaveriani on ottanut nyt ihan viime aikoina lävistyksen. En kestä. Ja kuolaan niiden perään. Siis lävistysten. Okei ehkä vähän ihmistenkin. Eikun niiden lävistysten. Haluan. Mutta sitten tiedän, että töiden puolesta ei hyvä ja joutuisin kuitenkin ottamaan pois. Hnnngggg. Hjelp.

Illalla iloinen aamulla itkettää

Tiedättehän sen mielikuvan, kuinka raiskauksen uhri on suihkussa tunteja? Yrittäen pestä pois sen häpeän, rikoksen, toisen kosketuksen, tuoksun. Tai haju se varmaan uhreille on. No mua ei oo raiskattu, en voi rehellisesti sanoa sen olevan totta. Mutta kuulemma, siis kuulemma se on. Sitä tehdään juurikin niin. Vaikkei se auta. Pahan kosketuksen tuntee yhä pitkän, kuuman suihkun jälkeen. Useammankin. Sitä laittaa kaikki shampoot ja suihkusaippuat, mutta se ei vaan lähde pois. Miksei? 

Mietitäänpä sitä näin. Jos olisit ollut jonkun kanssa, josta pidät todella paljon... et olisi halunnut kosketuksien häipyvän. Et olisi halunnut koko tyypin lähtevän minnekään. Ja vaikka olisitte vain halannut, ettekä muuta, muistat sen halauksen vielä pitkään. Se lämmittää koko talven, vaikka oikeasti olisi pakkasta ja varpaasi paleltuu. Ja sitten taas, muistat halauksen, jonka teki joku henkilö, josta et pidä, ehkä jopa vihaat. Tai ehkä joku kaverisi vain halasi väärällä tavalla.(voiko halata väärällä tavalla?) Kylkiluut rusentaen, tunkeilevasti ja yllättäen, miten vain, muistat sen. Ihminen muistaa asiat, jotka ovat tai tuntuvat isolta. Asiat, jotka ovat merkittäviä, tärkeitä, eivät joutavia tai toissijaisia. Millä on väliä.

"if I only could,

make a deal with God"

Sillä ei ole mitään seksuaalista merkitystä miten toinen A) leikkaa hiuksensa, eikä sun persettä kutita miten se B) pukeutuu tai  C) mitä se tekee sängyssä.(Hahaa anteeksi varastan jälleen lainauksia toisilta ihmisiltä "seksuaalista merkitystä" ja "kenenkään persettä ei kutita jos." ovat kaverin suusta liiankin usein kuultuja mutta joo) Tietysti poikkeuksia on. Kunnioita toisia, pienikin ei on EI ja pukeudu/käyttäydy asiallisesti tilanteen sen vaatiessa. Anteeksi teille kaikille joiden mielestä sanon tän liian suoraan. Kiusaajat, raiskaajat, murhaajat jne. "I hope it fucking haunts you forever to know that you're the reason behind the scars on someone else's body."  Ugh.

 

We used to be closer than this

You know.

“It’s painful to say goodbye to someone you don’t want to let go, 
but it’s more painful to ask someone to stay when you know they want to leave.” 

- Unknown

Muistan kuinka joskus mietin etten voisi seurustella ihmisen kaa joka tupakoi. Eeh. Jooo. Nojaa vuosi sitte luulin kaikkee muutakin. Se on aika perus, että joka vuosi miettii kui typerä oli vuosi sitte. Tulee muistot viime vuodelta pintaan ja aattelee, että senki olisi voinut tehdä toisin.

Muistan sen tavan kuinka hän tapasi polttaa tupakkinsa. Se oli kuin joku kaunis seremonia käsistä, huulille, suuhun ja keuhkoihin. Sen vaikutuksen pystyi näkemään; kuinka se vei ahdistuksen pois. Tietenkään en valittanut siitä. Miksi olisin? En olisi voinut valittaa sellaisesta. Ehkä jollain kierolla tavalla se oli kiehtovaa kateltavaa. Rauhallista. Komeeta(kaunis sopisi tähän paremmin, mutta en vain voi sanoa sitä kauniiksi). Kerroin, että oon usein tupakkiseurana, ettei se häiritse. Se on totta, mutta olin onnellisin hänen seurassa. Nyt oon lähinnä surullinen.

Musta ei taida olla enää tupakkaseuraksi niin hyvin kuin ennen. Sorry.