Mun on pakko moittia erään käytöstä ystäväni puolesta. Tämä tuskin auttaa hänen tilannettaan, mutta, ehkä se auttaa muita. Kaverini nimeä en edes mainitse ja tämä ei tosiaan liity mitenkään minuun.
Jos sinulla on joku, joka rakastaa sinua. Hän luottaa sinuun. Hän luottaa sanoihisi. Luottaa sinun olevan oikeassa ja sinun puhuvan totta. Voit olla hänelle koko maailma tai täyttä painajaista. Kehumalla häntä, osoittamalla välittämisesi, saatat pikkuhiljaa nostaa hänen itsetuntoaan. Jos rakastat häntä niin luultavasti teet sen tajuamattasi. Kohottamalla hänen itsetuntoaan tarpeeksi, on hän itsekin taivaissa.
Mutta hauku häntä kerran. Hän on pudonnut.
Ehkä ystäväni entinen tyttöystävä haukkui hänet lyttyyn. Ehkä hänellä edelleen oli samoja tunteita ja hän uskoi eksänsä sanoihin. Älä kuuntele. Älkää jääkö roikkumaan huonoihin suhteisiin hirttoköydellä.
Viime viikonloppukin oli tosi hyvä. Vähän ylireagoin hyvällä tavalla hetken aikaa, paino sanalla vähän. Hyvällä tavalla, koska se ei ollut raivoa. Se oli surua, joka tuntui hetken tuskalta. Ei siitä kuitenkaan sen enempää, koska haluan kertoa teille jostain aivan muusta. Haluaisin jälleen kertoa teille rakkaustarinaa, kuinka ihanaa on kun toinen painautuu sinua vasten ja polvesi tuntuvat heikoilta ilman polvivammaa. Tiedät, että jos seisoisit yksin niin polviesi pettäessä lysähtäisit maahan. Ei kuitenkaan saa unohtua tähän toiseen maailmaan, missä kaikki on ihanaa ja kaunista. Se on todellisuutta, vaikka tuntuu sadulta. Se ei ole arkea, vaikka siihen se limittää itsensä. Haluan vain vielä todeta: minulla on alkuhuuma puolen vuoden jälkeenkin ja se itse poikaystävä.
Olen työsuhteessa, ilman töitä. Toki töitä on. Olen tarvittaessa työhön kutsuttava, toisinsanoen odotan kotona, että joku sairastuisi ja pääsisin menemään töihin. Pitemmällä mittakaavalla odotan jo koulun alkamista, että opiskelua saisi eteenpäin. Voisin tietysti jo tehdä opinnäytettä ja olen miettinyt aihetta, mutta en keksi sitä. Mietin, että ideoita tulee kyllä koulun alkaessa, kun saa taas uusia ajatuksia sen myötä.
Tampere. Tuttu kaupunki johon liittyy paljon muistoja, niin hyviä kuin huonojakin. Haluan muuttaa sinne. Siitä on tullut jo päivänselvä asia. Tietysti muutan sinne. Kuinka kauan olenkaan ollut "muuttamassa sinne joskus hamassa tulevaisuudessa". Ironista kyllä, molemmat isosiskoni muuttavat sieltä juuri pois hetkeä ennen kuin minulla on edes mahdollisuus muuttaa sinne. Luultavasti ensin jään hetkeksi Ouluun. Vähän ehkä pakostakin, koska niin on helpompi ja järkevämpi... luultavasti saan koulun kautta töitäkin. Tampereelta tosin löytyisi töitä vielä helpommin.
Luultavasti asumineni Oulussa olisi varsin pintapuolista. En asettuisi aloilleni kovinkaan pahasti. Pitäisin kämppäni tyhjän näköisenä ja
Toinen paikka, mihin voisin muuttaa on Kuopio. Haluaisin vielä nähdä ja kokea sen syvemmin, asukkaana. En tiedä, onko se tosiaan niin kamala paikka kuin monet puhuu. Vai onko se oikeasti niin ihastuttava kuin mielikuvissani koko kaupungista. Jossain vaiheessa olisin muuttanut ennemmin sinne kuin Tampereelle.
On outoa olla melkein aikuinen.Vai olenko jo aikuinen? En. Missä vaiheessa se tulee.
Tässä postauksessa oli kuvatkin tekstiä ja niiin paljo tekstiä. Liikaa. Sorry.
Tämä viikonloppu oli todella mahtava. Haluaisin kirjoittaa siitä kaiken ylös ja kertoa muillekin, mutta myös pitää kaiken ihan vain itselläni. Ne tunteet, ilmeilyt, naurut, itkut(no pari kertaa itkin onnesta vain), piknikin, kaverit... Tuntuu siltä, että tapahtui niin paljon, vaikka paljon myös vain löhöttiin ja oltiin. En ihmettelisi, vaikka tämä olisi ollut kesän paras viikonloppuni. Paljon ehtii vielä tapahtua, syksy ei ole vielä edes ajatuksissa.
Torstaina ajelin kevarilla jo hyvissä ajoin Oulua kohti. Illalle ja iltapäivälle oli luvattu sadetta, joten lähdin jo päivällä vaikka rakas tuli Ouluun vasta alkuillasta. Puolet matkasta meni sateessa ajaen, mutta loppuosa kuivemmin. Sateessa ajamisessa on oma jännityksensä ja vaivansa - se kun vie paljon enempi voimia. Se oli täysin sen arvoista!
Perjantaina 13. päivänä vain löhöilimme rakkaan kanssa ja katsoimme sarjoja, kävimme kaupassa pelkästään ruuan ostamisen ilosta(ostimme melkein kilon karkkia, piknikille evästä ja kävimme vielä hesestäkin hakemassa ateriat ja smoothiet mukaan). Ette halua tietää paljoko käytimme rahaa ihan vaan mässyyn....
Hey, ruoka yhdistää.
Lauantaina oli kevari-ajelu Limingan suunnalla ja kaveria moikaten. Pääsin pitkästä aikaa pelaamaan pleikkarilla ja pelasin jostain kauhupelistä alun. Robin Hoodiakin alettiin katsomaan, muttei loppuun asti, kun piti jo palata takaisin kotia, syömään jälleen(Koko viikonloppu oli muuten yhtä syömistä, ilmankos se oli niin hyvä, toteaa nimim. kirjoitan nyttenkin blogiin jäätelöä syöden) ja valmistautumaan illan synttärikemuihin: Tuiran ranta + piknikki + kaverit. Piknikillä maha tuli täyteen liiankin nopeasti ja kaverin synttärijuustokakku oli makiaa.
Ajomatkalla mulle iski kauhee hajoaminen, suun auki pitämisestä. "Ihmiset möllöttää suu auki ja näyttää mielettömän typeriltä. Miksi?" Tietysti juuri silloin kun rakkaasi puhuu tästä, niin sulla itellä on sellainen hölmö ilme.... mutta ei siitä sen enempää~
Sieltä kaverin kämpille, josta 11 aikoihin kotiin ja poikakaveri alkaa pelaa ja mä römähdän sängylle kuvitellen "juu alan kohta lukemaan kirjaa.." mut nukahdinkin. Tarkoitus oli vielä puolenyön aikaan syödä(jälleen) ja Sushu herättikin mut sitä varten, mut väsyneenä mumisin tyypilliseen tapaani hiljaa "en jaksa" ja jatkoin uniani. Nukuin kuin tukki kunnes kahdeksalta heräsin ja toinen oli iihan unessa, niin ei sitä raaskinu herättää ja annoin sen nukkua yhteentoista asti. "Menee puoli päivää hukkaan ku nukkuu näin myöhään" Ei se haitannu, oli ihana vaan maata, tuijottaa rakastuneesti (lässynlää) ja kuunnella tuhinaa. Parasta mennä nukkumaan tuon yhden kanssa ja herätä sen viekusta<3 Oli kolme ihanaa päivää & yötä, enkä vaihtaisi niitä mihinkään.
Valitettavasti omia kuvia ei tullut napattua ollenkaan~ Kai sitä joskus pitää niitäkin ottaa.
Euroviisut tuli ja meni. Ranskan kappale oli hauska ja halusin vain jakaa sen teidänkin kanssa(eivät kaikki katsoneet euroviisuja, itsekin kuuntelin joitain kappaleita vain jälkeenpäin ja törmäsin tähän!). Mietin onkohan tämä biisi iskenyt nuorisoon vain pelkästään niihin viiksihulluihin vai molempiin ja hieman useampaankin huumoria omaavaan. Harmi kyllä video ei tee oikeutta laulun huumorille. Se ei ole niin vitsikäs(viiksikäs) mitä se voisi olla... ja viiksejä on liian vähän!
En suinkaan kerran ostanut inkivääriolutta viiksien takia. Siis pullossa oli viikset. Ei siellä sisällä vaan siinä kyljessä. Piirretyt. Ehheh. En harrasta sellaisia. Ostan pelkästään tuttuja ja turvallisia juomia enkä koskaan yritä mitään uutta. Noh. En kadu viiksiolut ostostani, ku se oli hyvää! Maistui juuri ja juuri oluelle, mut se olikin makuolut ja makea, hedelmäinen. Inkiväärinen. En osaa juoma-arvosteluja joten lopetan tähän.
En muuten omista viiksipaitaa, enkä kuulu niihin ihmisiin jotka ovat niihin hulluina. Pitäähän sitä vain joskus yksi viiksipostaus tehdä, eikö?
Quelque chose me manques, mais quoi?
Je veux ci, je veux ça
Quand j’dors, j’fait des rêves en dollars
Tout les jours, j’ai un nouveau costard
.
Chez moi tout est neuf, tout est beau
Le monde pleure derrière mes rideaux
J’m’en fous j’habite au dernier étage
J’connais même pas ma femme de ménage
.
Il y a du cuir, dans ma voiture
L’odeur de mon parfum me rassure
Je n’aime pas montrer mes émotions
à la salle de musculation
.
Je soulève quelques poids et haltères
Mon corps est une machine de guerre
J’ai tout ce qu’on rêverait d’avoir
J’ai peut-être tout c’est vrai mais
.
Moi j’voulais une moustache
Moustache x6
I wanna have a moustache, a moustache,
a moustache, quiera un bigote
.
Refrain:
Je veux ci je veux ça
Il y en a jamais assez pour moi
C’est comme ci c’est comme ça
Il y a toujours un truc que j’ai pas
[x2] .
Je veux ci je veux ça
C’est comme ci c’est comme ça
Je veux ci je veux ça
C’est comme ci c’est comme ça
Il y a toujours un truc que j’ai pas
.
Alors j’en rajoute encore
Des tonnes de choses derrière mes placards
J’ai des amis quand même
Et même j’ai des amis qui m’aiment
.
J’me dis j’ai tout pour plaire
J’ai tout pour, j’ai le monde à mes pieds
C’est fou
J’ai tout ce qu’on rêverait d’avoir
J’ai peut-être tout c’est vrai mais
.
Moi j’voulais une moustache
Moustache x6
I wanna have a moustache, a moustache,
a moustache, quiera un bigote
(Refrain)
J’pourrais tout laisser
Tout donner
Pour une moustache
J’ai peut-être tout c’est vrai
Mais pas ce que je voulais
(Refrain)
I miss something, but what?
I want this, I want that
When I sleep, I dream of dollars
Everyday I have a new suit
.
With me everything is new, everything is beautiful
Kummilasta(ja no toistakin siskonpoikaa) miettien tämä video...<3 niillä on molemmilla ihan mahtavat äidit, jotka varmasti rakastavat perhettään. Voin vain kuvitella kun noi pojat kasvaa isommiksi vekaroiksi ja keksivät ties mitä.
Ja otsikko onkin ihan eripäästä, mutta sekin soi tänä iltana päässä. Murr. :D
Tein tänään facen haasteen 10 koskettavaa biisiä, joista jäi (liian) moni pois... Tietysti lisää saisi muistaessa, mutta ei ne vamaan niin paljo oo koskettanutkaan, kun niitä ei heti muista. Tässäpä ne kymmenen ja pari muuta:
Jeijei, sain viimeinkin autokortin viime tiistaina. B-kortti. Wouw. Sen jälkeen kun kävelin kortti taskussa pois autokoululta fiilis oli 10cm korkojen verran aikuisempi. Se tuntui isommalta harppaukselta kuin täysi-ikäisyys. Sen päivän olin taivaissa ja seuraavan yön työvuorossa olin edelleen pää pilvissä. Pääsin ajelemaan työpaikan autoilla. Tottakai se oli mahtavaa. Luulen, että kunhan saan oikean muoviläpyskän paperisen tilalle niin tää fiilis tulee hetkellisesti takaisin. Wouw.
Nyt kun olen hehkuttanut teille kortista, voin kertoa varautuneeni autokuumeeseen. Ei, mulla ei vielä ole autokuumetta, mutta varmasti kohta on. Haluan omalta tuntuvan auton. Auton jota voin sanoa omaksi ja joka tuntuu omalta kun sillä ajelee. Ei mulla vielä sitä kuumetta oo, mutta... no olen katellut volvoja. Ne vain pistää liikenteessä silmään, on aina pistänyt eikä se varmaan siitä koskaan muutu. Porukoiden auto ja siskojenkin autot ovat kaikki volvoja ja hienoja ja uaaaah. Ai miten niin olen volvonaisia?
Työharjoittelu on mennyt hyvin ja kivasti ja oon oppinut paljon. Mutta ei siitä sen enempää.
"Tervetuloa aikuiselämään" on jo kuultu pariin kertaan. Se on hirmuisen outoa! Mihin se kaikki aika katosi? Ei ole enää kotiintuloaikoja? Oikeasti? Ei ollenkaan? Haloo! Niinjjoo nää Kelan paperit... AI MITÄ, näin paljo rahaa ja kaikki mun vastuulla? (Siis jos olet lomittanut ja saanut palkan... kyllä se säästyy. joskus.) Ja tein pienen tilauksen Varustelekaan.
Ja sitten on vielä rakas<3 Sain Teemulta(+hänen perheeltä) 18-onnittelukortiksi sellaisen jossa on "Huomio" kyltti ja "18" nopeusrajoituskyltti ja "Alueella kameravalvonta" kyltti. Täysin mulle sopiva kortti! Outoa, miten sitä on löytänyt tuollaisen ihmeellisen otuksen. Tää mun "alkuhuuma" ei oo vähentynyt ollenkaan, eikä loppua näy... Anteeksi kaverit, kun puhun hänestä vähän liikaa ja vähän liian usein.
I fit you better than your favorite sweater,
You know, that love is mean, love hurts
You still remember that day we met in December, oh baby
I will love you 'til the end of time
I would wait a million years
Promise you'll remember that you're mine
Baby can you see through the tears?
Love you more, than those bitches before
Say you'll remember, say you'll remember,
Baby oh
I will love you 'til the end of time
