the scientist

Tänä viikonloppuna oli Super1 Protukoulutus. En tuntenut ketään entuudestaan ja en oikein tiennyt mitä odottaa siitä. Se kuitenkin yllättyi tosi mukavasti. Viikonloppu oli rento, tutustuimme toisiimme ja meillä todellakin oli uteliasta pohdintaa. Enemmän tai vähemmän syvällisiä hetkiä. Eikä yöllä valvominen haitannut menoa yhtään. Nukuin kuusi tuntia, mutta oon ollut liiankin pirteä tänään. Aamukahvi oli aivan ihanaa jälleen kerran. Ja puuro oli hyvää. Protun ruuat on aina niin hyviä, hey kokit te ootte loistavia<3

Ainut vaan, että kauheet paineet ku siellä oli rekry tyypit kattomassa millainen oot ja sopisitko tiimiin tänä vuonna. Nooouuh. No ei ne paineet nyt niin isot ollut. Pärjäs. Tai keskustelunvetoharjoitus meni hyvin jne. Ehkä osaan nyt antaa paremmin palautettakin ihmisille. Eilen illalla kaikki ajatukset vain pyöri päässä ja niitä saannut oikein mitenkään järjesteltyä, mutta kaippa ne nyt on vähän paremmin järjestyksessä. Oli ihan opettavainen viikonloppu. Miten se olikaan; "En pidä opiskelusta, pidän oppimisesta" Ja tässä oli just sitä oikeaa mukavaa meininkiä. Super2, eli kakkoskoulutus on maaliskuun lopulla. Kuuden viikon päästä lisää ~


Kaverin kanssa ollaan vitsailtu, kun se on menossa tänä kesänä leirille leiriläisenä ja minä apparina, niin mennään vielä samalle leirillekin kuitenkin. Toisaalta tietysti toivon kaverini takia, että näin ei käy, koska leiristä saa paljon paremmin irti jos sinne menee yksin, ilman kavereita. Kuitenkin ihmisiin tutustuu ihan erilailla kun ei oo kaverin kainalossa, jotakuta jonka kanssa sulla on jo omat inside jutut. Ainakin oma leiri oli paras just siksi, kun kaikki upouusia ja WOUW se kun yhden viikon jälkeen kaikki on jo ihan märymäry tulee ikävä. Tiivis porukka.

Jos kiinnostuit niin www.protu.fi


Kauhea ikävä koiraa... <3 huomenna pukkaa kolmatta viikkoa ilman tätä otusta... + tuska kun kuulee puhelimesta, että silläkin on ikävä ja etsii mua saamatta vainua.