maanantai + Apulanta

Kylällä kävellessäni joku katsoi hieman liian pitkään takaisin. Ainakaan ei ollut törmäämisen mahdollisuutta, mutta luulen että kävellessämme toistemme ohi se jatkoi sitä. Siinä oli mutka ja näin tyypin vielä silmäkulmastani. Ensin en ajatellut koko asiaa, mutta tunsin katseen vielä niin pitkään ohikulkemisen jälkeenkin. Mietin oliko mulla likaiset vaatteet vai hölmö ilme, "huoh, mitä tällä kertaa." Miksi se katsoi taakseen? Ei, se katsoi minua. Ei vaan, se katsoi mun hiuksia. Tuntui kuin joku olisi painanut katkaisijaa ja mulle tuli alaston olo. Ne ovat lyhyemmät! Jos se ei johtunut hiuksista? Jos se johtui punaisesta korvasta, kun ulkona oli niin kylmä, eikä ole enää niitä vähäisiäkään hiuksia suojaamassa tai peittämässä sitä. Uskomatonta. Mulla on pitkästä aikaa siilikohta hiuksissa. Pidän siitä. Vielä joskus ne on kunnon punaisetkin ~

 Eihän siinä ole mitään pahaa tai epätavallista tai outoa jos hipsuttelee omia hiuksiaan? Varsinkin jos ne on niin ihanan pituiset. Hipsutan muidenkin hiuksia, miksen välillä hipsuttelisi omiani? Oon jo pitkään halunnut näin lyhyen kohdan. Kuitenki se mokomaki kasvaa niin pian pois että voi nyyh. Heh. Mitä jos tää on viimeinen kerta kun hiukseni on näin lyhyttä? Voisi olla ihan mahdollista.


Eilinen isänpäivä meni hyvin. Vaikkakin koko viikonloppu tuntui juhannukselta tai joululta, koska kaikki oli kotona. Värjäsimme siskon hiukset(tai no yritin aluksi kovasti, mutta lopulta toinen sisko värjäsi ne sille yksinään...haha en ollu ennen käyttäny raidoitushuppua, vaikka omassa päässä on ollutkin) ja siskot leikkasivat mun hiukset. Leivoimme ja lopulta söimmekin peräti kolmea kakkua, koska oli kolme isää. Kaikki saivat oman kakkunsa ja valita maunkin. Iskän valinta oli suklaakakku, jonka sitten kumosin... ja sattui pieni hassu juttu. Siitä jäi palanen kiinni pohjaan. Ei ollut raaka, mutta jäi siihen vaan kiinni ja kakussa kolme senttiä syvä monttu. Oli hassua raapia se takaisin kakuksi. No ei nyt kaikki kolme voi täydellisesti onnistua kun niitä on niin monta... joka kolmas menee pieleen? Vaikkakin se oli ensimmäinen kumottu kakku.. mietin miten pahasti ne pari muuta menee vielä pieleen. No ei se näkyny enää kuorrutteen alta. ja hyviähän niistä kaikista tuli.

Oli se vähän huvittavaa. Olisin voinut ottaa valmiistakin kakuista kuvia, mutta se jotenkin unohtui(krhm) kun niiden maistaminen oli etusijalla...

Pari viikkoa sitten menin perjantaina asuntolasta kotiin. Mulla oli kauhee päänsärky, epäilin migreeniä kun silmissäkin vähän näkyi sahalaitojen tapaista. Iskä oli just liikkeellä autolla ja lupasi että voitas raahesta mennä yhtämatkaa kotia. Näin tehtiin. Pian siitä kun pääsin tuttuun volvoon istumaan se meinas "Onko sulla nälkä? Haenko lihaa auton perältä?" JOO mulla oli kiljuva nälkä. Ja mietin hetken, mitä lihaa sillä siellä on ja mistä. Iskän tuntien veikkasin jotain possua, mahdollisesti ihania porsaankylkiä kaupasta tai hirvenlihapurkkeja hirvimajalta. Arvelin siis jompaakumpia, mutta ei. Sehän tulee sieltä pekonin kanssa. Kilon paketti hyvin paistettua ja sopivasti suolattua pekonia. Oli siis käyny jossain lihakaupassa. Mulla oli nälkä ja pekoni oli hyvää, tottakai olin innoissani siitä. Hah. Muistan tän jutun varmaan ikuisesti, koska päänsärystä huolimatta oli hauska matka kotia. Tosin nukuin suurimman osan matkaa. Näkemättä painajaisia! Mulla oli tossa parin viikon jakso ku näin melkei joka yö painajaisia.. Anyway tottakai muistan tuon, se oli jotain niin tyypillistä iskää ja mua. Vielä näin myöhässä hyvää isänpäivää kaikille isille <3

Minut on kasvatettu hyvin ja oon täysin sekasyöjä. Ja miksi, oi miksi pitää olla lihaton lokakuu, kun sen pitäisi enemmänkin olla lihankasvatukseton lokakuu? Miten saat ne elukat pois maatiloilta kuukaudeksi onkin aivan toinen tarina... Aamen ~